lauantai 2. toukokuuta 2015

Tuleva ammattini



Onkohan porukka siellä ruudun toisella puolella ikinä ihmetellyt tarkemmin mitä oikein opiskelen? Hieman olen avannut päivittäistä opiskelua, mutta jospa heitetään ilmoille hieman tarkempaa käsitystä urheiluhierojan tutkinnosta.

Kouluni valmistaa opiskelijansa ammattipäteväksi urheiluhierojiksi. Oman koulun vaatimuksiin kuuluu hieroa tämän 9kk aikana 240h asiakashierontoja, ja päästä kaksi näyttöä lävitse. Noh, kyllähän tuossa tuntimäärässä on ollut työtä miettien menetettyjä viikkoja sairastelujen vuoksi. Kovalla työllä tunnit pamahtivat täyteen hetki sitten! Teoria puolella opetellaan peripohjaisesti anatomia, fysiologia ja tautioppi kuin urheilu puolelta valmennus- ja ravinto-oppia. Paljon kaikkea erilaista ja opettavaa tietoa on pääkoppa kerännyt kuukausien aikana. Ja ei se anatomia ole niin vaikeaa kuin luulisi! Yllättävän mukavanoloista ja kaavamaista :-)

Koululla toimii päivittäin asiakashieronnat lokakuusta toukokuuhun, ja sen lisäksi kaksi viikkoa talon ulkopuolista työharjoittelua. Itse sain paikan fysikaalisesta hoitolaitoksesta niin pääsin mukavasti seuraamaan fysioterapeutin työtä. Hain viime keväänä fysioterapeutiksi, mutta eihän omat lukio aikaiset paperini riittäneet edes pääsykokeisiin asti. Urheiluhierojan ammattitutkinto oikeuttaa suoraan pääsykokeisiin, mutta paperit eivät vielä päde tämän kevään yhteishakuun. Tarkoituksena on jakaa vielä ajatuksia tulevaisuuden suunnitelmistani.

Ennen ensimmäistä näyttöä olin kirjaimellisesti kuset housuissa, että en pääsisi ikinä näyttöjä lävitse. Ikuisesti huono oppija onkin pärjännyt ihan hyvin loppuunsa! Tärkeinpänä olen pitänyt sitä, että yritän parhaani. Olen päässyt kouluun jonne haluan, joten tällöin mielenkiinnon pitäisi olla korkealla. Tämän lisäksi koulu maksoi pienoisen nelinumeroisen summan, joten haluan kirjaimellisesti "nauttia koko rahan edestä."

Nyt onkin sitten kesälle ja ensi syksylle hommia mietittäväksi mitäkä tullaan tekemään seuraavaksi. Ilmoille on heitetty myös personal trainer pohdintoja, sekä sitä ensihoitajan ammattia. Harmi, kun koskaan en ole oikein ollut varma mitä haluan tehdä elämälläni. Nostan hattua heille, jotka tietävät, että tässä on kutsumukseni ja tätä työtä haluan tehdä ja rakastaa.

Jos on jotain kysymyksiä heittää ilmoille koulutuksesta niin vastailen mielelläni :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti