torstai 20. marraskuuta 2014

Kylmät väreet


Tiedättekö sen tunteen kun kylmät väreet menevät läpi kehon? Eufoorinen tunne valtaa koko kehon ja mielen. Mielihyvän tunne lähtee kihelmöivistä varpaista saavuttaen naaman, huulet jotka itsestään nousevat korviin. Tässä sitä hymyilen hölmösti, nauttien kuulokkeet korvilla jotain sanoinkuvailematonta.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Minäkö aikuinen?



Huhheijaa, nyt on hoidettu uudet vakuutukset itselle, että tulevalle asunnolle! Näin vain minusta pienestä tytöstä alkaa tulla nuori naisenalku, HUI. Vasta muutama teksti alaspäin kirjoittelin kasvamisesta. Hiljalleen alan itse huomata asioita, joita pitää osata hoitaa, tietää ja tehdä. Juuri esimerkiksi vakuutus asiat - tärkeitä pitää kunnossa kun vuodet pyörivät eteenpäin.

Ilmoitin eilen julkisesti joukkuetovereille ja valmentajille ettei minua enää nähdä pelikentillä. Olen viimeiset pari kuukautta ajatellut päätäni puhki miten tehdä asian suhteen. Suurin syy päätökseen syntyyn tuli juuri ajattelusta. Jos minun on pitänyt miettiä monta kuukautta haluanko tätä, pitäisi sen kertoa jo vastauksen kaikille. Juuri nyt en halua pesäpalloa ajanpuutteen tai motivaation puutteen takia. Kyllä eilen kyyneelet virtasivat kasvoilla, mutta joskus on aika päättää jokin pitkäaikainen jakso ja nyt 10vuoden jälkeen se tuntui oikealta. Katsotaan minne ajaudun.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Kiitollinen



Oletko kuullut koskaan ihmisen sanovan olevansa kiitollinen? Kiitollinen elämästä, onnellisuudesta tai jostain pienemmästä asiasta? Harvoin sitä kuulee muiden suusta. Mutta jos sen kuulee, leimataanko ihminen automaattisesti ihmiseksi "joka on täydellinen ja kaikki on hyvin?" Entä jos ihmisellä on kaikki hyvin ja hän voi vapaasti olla kiitollinen kaikesta. Haluaisin sanoa, että olen kiitollinen - mutten osaisi sanoa mistä. Tarvitseeko kiitollisuuden olla isoa, entä jos haluaisin olla kiitollinen vain siitä että olen tässä ja nyt.

Aamulla herättyäni sukelsin instagramin ihmeelliseen maailmaan. Löysin vähän aikaa sitten uuden positiivisen ihmisen, joka huokuu aitoa iloisuutta ja hyvää oloa - tätä tyttöä ihailen. Viimeisin hänen kuvansa teksti upposi minuun todella hyvin. Sanat: "Nyt vaan lopetan vastavirtaan uiskentelun, laitan evät kylkiin kiinni ja annan virran viedä, kyllä se ranta sieltä lopulta tulee vastaan. Omat sanani loppuivat tähän kohtaan, koska lause oli niin tyhjentävä. Kaikki seuraamat polut eivät ole aina oikeita, mutta silloin tällöin se oikea polku ottaa sinut mukaansa. Pitää eksyä, kokeilla vääriä polkuja, ja tehdä virheitä mutta tärkeintä on oppia kaikesta kokemuksesta.

Tänään olen kiitollinen, että olen terve.

maanantai 17. marraskuuta 2014

'Cause lately I've been waking up alone



Hassua, olin kirjottamassa isolla tekstillä hymy naamallani HYVÄÄ HUOMENTA! Tuleeko tänään hyvä päivä? Toivottavasti, sillä tämä tyttö alkaa löytämään hieman hymyä enemmänkin pimeistä syysilloista. Huomenna pamahtaa ehkä ihanin uutinen - enää tasan kuukausi asepalveluksen päättymiseen!! Vastahan oli heinäkuu ja nyt enää jäljellä muutama hassu viikko.. Kaiken tämän ilon kukkuraksi saimme vielä uuden ihanan asunnon ♥

Tällä hetkellä istun keittiön lattialla, hörpin lämmintä glögiä, syön ihanaa aamupalaa, kuuntelen lempimusiikkiani ja iloitsen pienistä asioista. Ihanaa olla iloinen ♥

tiistai 11. marraskuuta 2014

Loppuuko kaikki hyvä aikanaan?



Joskus koen tunteen, että olen kasvanut - erityisesti henkisesti. Pari vuotta sitten ei tullut pahemmin mietittyä tulevaisuutta, istuin vain tyytyväisenä lukion pulpeteilla haaveillen kaikesta. Nykyisin joka päiväiseen elämääni on kuulunut pohdiskelu. Mitä haluan tulevaisuudessa, mitä teen opintojen päätyttyä, kuinka rahani riittävät, tai miltä elämä uudessa kodissa tuntuu. Olenko siis kasvanut aikuiseksi? Toivottavasti en ole, haluan vielä nauttia muutaman kuukauden niistä kuuluisista teinivuosista ja tehdä sitä mitä pää sanoo hyväksi. Tänään minulle selviää yksi elämääni 10vuotta hallinneista asioista - tulenko vielä olemaan joukkueurheilija.